Sivut

torstai 3. syyskuuta 2015

1700km

Ai että mitäkö tehtiin viime viikonloppuna, no ainakin istuttiin autossa :D Sisältyi siihen toki muutakin, nähtiin isolla porukalla Moonstone-pentue kavereita (kuusi sisarusta kahdeksasta oli paikalla) sekä kasvattaja. Ja täytyy sanoa että reissu oli joka kilometrin väärti!


Perjantaina herätys olikin jo hieman ennen seitsemää että ehdin pakata ja ulkoiluttaa Didin (edellinen ilta ja osa yöstä meni migreenin kourissa...), jonka jälkeen suunnattiin Lahteen. Lahdesta napattiin Henna ja Niilo kyytiin, ja matka jatkui kohti Torniota Marjutin ja Samin luo.

Muutama pysähdys tehtiin matkan varrella ja lopulta oltiin perillä vähän kuuden jälkeen. Didi ja Niilo saivat alkuun hieman tutustua paikkoihin omaan tahtiin, jonka jälkeen vuoroteltiin koiria "yleisissä tiloissa" ja ulkona. Koko konkkaronkkaa ei voitu pitää samaan aikaan meidän kanssa Didin juoksujen takia (jälkituoksut oli meinaan aika hyvät, ainakin jos Niilolta kysytään!). Didi ja Cara tulivat alku kankeuden jälkeen ehkä parhaiten noista toimeen, mikä oli aika yllättävää!

Nukkumaan päästiin vähän puolen yön jälkeen ja aamulla heräiltiinkin jo kuuden aikoihin, kovin pitkiä yöunia ei siis tullut nukuttua, mutta minkäs teet kun jää suustaan kiinni ja aika hujahtaa turhan nopeasti!

Tollerit arvosteltiin lauantaina ensimmäisinä kehässä klo 10 ja tuomarina meillä oli Kati Heiskanen. Oltiin viime vuonna Mäntsälässä turisteina kun Kati Heiskanen tuomaroi ensimmäistä kertaa tollereita ja silloin vähän jäi harmittamaan etten ollut Didiä ilmoittanut. Nyt kuitenkin viimein päästiin myös hänellä käyttämään ja voi että miten kiva tuomari onkaan kyseessä, edelleen! :D

Meidän leiri
vas. Cara, Didi, Rose ja Niilo

Tällä kertaa en itse vienyt Didiä kehään vaan katkaisin napanuoran ja annoin Didin Hennan osaaviin käsiin. Odotukset eivät olleet kovin korkealla kun näin luettelon, avo-narttuja 7! (melkein puolet tollereista siis koostui avo-nartuista :D). 

Henna ja Didi esittelemässä lennokkaita askelia 

Vihdoin siis näin miltä se Didin meno kehässä näyttää ja eihän siinä voinut olla kuin ylpeä! Niin nätisti neiti Hennan kanssa meni. Lopputulos silti yllätti, Didi avointen ykkönen! Avoimissa jaettiin myös kahdelle muulle SA, kovatasoinen seurue.

Tuomari oli kehunut Didin raajakorkeutta ja olleen ensimmäinen narttu keneltä löytyi oikein hyvä eturinta. Ajatelkaa Didiltä eturinta! Se on kyllä kehittynyt hurjasti vuodessa, mutta oma ajatusmaailma on juurtunut niin kovaa siihen ajatukseen ettei sillä mitään eturintaa ole. Nyt piti ihan ajatuksen kanssa tunnustella ja täytyy myöntää että kyllä sieltä jo ihan oikea eturinta löytyy! :D (eihän se ole mitään verrattuna esimerkiksi Niilon eturintaan, mutta se nyt onkin ihan omaa luokkaansa ;) )

Arvostelu oli seuraavanlainen:
"Erinomainen feminiininen kokonaisuus, hyvät mittasuhteet. Kaunis, täyteläinen pää, ihana ilme. Ryhdikäs kaula, hyvä selkä ja hännän kiinnitys. Ikäisekseen erinomainen runko, tasapainoiset kulmaukset, sopiva raajaluusto. Liikkuu ryhdikkäästi ja vaivattomasti hyvällä asenteella. Erinomainen karvanlaatu. Esitetään hyvin."

Paras-narttu kehässä oli avo-narttujen lisäksi Mandi ja Roxi! :) Ja lopulta Didi osoitettiin ykköseksi, mieletöntä! Mandi PN3 Ja Roxi "PN5" ja sai vara-Sertin, läheltä liippas oikea Serti!


ROP-kehässä oltiinkin tutulla parivaljakolla, nimittäin Niilon ja Hennan kanssa. Tuomari nauroikin että ompa saman tyyppiset- ja näköiset ROP/VSP koirat (kehän jälkeen mainitsinkin näitten olevan täys-sisarukset). Juostiin pari kierrosta ja Niilolle ojennettin ROP ja Didille VSP. Didillä kuulemma hieman paremmat liikkeet, mutta Niilolla taas parempi eturinta. Ja totesi että onhan tuo uros näyttävämpi laittaa RYP-kehään kuin narttu ja näinhän se on, on se veikka vaan komea! :) Eikä meidän tiimi muutenkaan huonosti vetänyt: Hugo PU2 SERT, Stella ERI, Rose ERI, Cara EH, Roxi "PN5" VA-SERT, Mandi PN3 ROP-VET & Novamian kennel BIS-KASV 3!! (Kasvattajaryhmässä Niilo, Hugo, Didi ja Rose)

ROP Kasvattaja ja KP
vas. Hugo, Didi, Rose ja Niilo

Kasvattajaryhmäkin päästiin siis toista kertaa esittämään ja yhtä hienoin tuloksin kuin viimeksi! Hieman meinasi nuo Didin tuoksut tehdä hallaa meidän kehässä olemiseen, mutta onneksi saatiin pakka kasaan ja tulokset puhuvat puolestaan!

BIS 3 Kasvattaja Novamian kennel
vas. Niilo, Rose, Didi ja Hugo
Itsellä selvästi hymy herkässä ;D

Päivä oli pitkä, mutta yllättävän nopeasti se hurahti ohi. Ja ei voi muuta todeta kuin että huikea porukka on siunaantunut Moonstone-tiimiin, onnekkaita ollaan :)

Näyttelyistä kun kotiuduttiin takaisin Tornioon oli meillä pöytä katettuna ja haudutettua sorsaa valmiina, ja voi että mitä herkkua se olikaan. Didinkin nenä kävi aika tuihaan pöydän äärellä ;)

Sunnuntaina käytiin vielä ilman koiria pyörähtämässä Ruotsin puolella, hämmentävää miten sitä vain huristeltiin 5 minuuttia ja oltiinkin tuosta noin vain Ruotsissa! Sitä ei eteläntyttö pysty käsittämään, meillä kun Ruotsin reissut on vähintään sen 3 vuorokautta ;D


Haikein mielin aloitettiin kotimatka ennen puoltapäivää ja illalla kun kotiin päästiin niin kyllä vain uni maittoi. Viikonloppu vierähti ihan liian nopeasti ohi, mutta niinhän se aina kun kivaa on. Toivottavsti saadaan pian järkkäiltyä taas treffit jonnekin päin Suomea, nyt se on ainakin todistettu että kilometrit ei pidättele meitä :D


6 kommenttia:

  1. Mutta ensi kerralla valitaan ajankohta ettei Cara olis ihan karvaton :D (Luna tietenki myös). Ja ensi kerralla yritetään saada sillai järkättyä, että olisi edes toisesta päästä pe tai ma vapaata ettei menis viikonloppu näin nopeasti ohi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa nähdä onnistuuko ikinä niin että kaikilla olis turkit tallella ;D
      Ens kerralla pitää ottaa pe JA ma vapaaks! Tai noh, miksei suoraan koko viikko! :D Ensi kertaa odotellessa! :)

      Poista
  2. Kommentoinpa vastavuoroisesti tänne teidän blogiin ja onnittelen näyttelymenestyksestä! :D Kauniita/komeita oli ROP ja VSP! Hyviä kuviakin ootte saaneet näyttelystä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti! :) Yritin itse asiassa tarkistaa olisiko Lumosta osunut kuvaa kameraan, mutta siinä narttujen avoluokan alussa meillä oli niin hirveä sählinki kun unohdin kaivaa handlerille numerolapun (jota sitten viriteltiin kehän jo alkaessa) ettei luokan alkupäästä ole kuvia :(

      Poista
    2. Aijaa, oispa ollu kyllä hauska nähdä kuvista miltä meidän toilailu näytti, mutta eipä se mitään. :) Jospa ensi kerran näyttelyyn mennessään Lumo ois kasvattanu vähän kuvauksellisemman turkinkin niin jaksaisin sitten itsekin ottaa kameran mukaan. :D

      Poista
    3. Aivan varmasti kasvattaa ja toivottavasti siltä kerralta saatte kuviakin napattua, harmi että meillä meni sählingiksi kun tarkoitus tosiaan oli kuvata kaikki tollerit :) Jospa itsekin ensi kerralla oppisi olemaan kartalla :D

      Poista