Sivut

torstai 4. kesäkuuta 2015

Mitäs me kesälomalaiset

Minulla alkoi 1. kesäkuuta neljän viikon kesäloma, josta aiotaan ottaa kaikki ilo irti!

Chilling out!

Kesäloma aloitettiin kuitenkin hieman jännittävämissä merkeissä, sillä tiistaina käytiin uusinta kuvauttamassa Didin lonkat. Onneksi tällä kertaa ei tarvinnut olla yksin kun aika oli sen verran myöhään että mieskin pääsi mukaan. Itsehän vollotin taas kuin mikäkin ylitunteellinen äiti :D Miestä vähän nolotti ;) 


Pidin myös muutamaa henkilöä ajan tasalla toimepiteiden kulusta ja rupes itseäkin naurattaamaan kun sain viestiä että olen niin tunteellinen omistaja, tunnustan! Mutta jotenkin se kun koira vaipuu tiedottomaan tilaan on hirveää katsottavaa ja kaikki kauhuskenaariot pyörii mielessä (entä jos se ei herää, mitä jos on laitettu väärää ainetta, vahingossa se lopetettiin rauhoittamisen sijasta.. joo joo.. ehkä vähän liioteltua mutta minkäs teet..). Huolesta sitä tuppaa menemään vähän sekaisin kun haluaisi toiselle vain sitä parasta. Enää en aio tuota rauhoittaa ellei ole pakko (lonkat on siis kuvattu jo tarpeeksi monta kertaa, meni sitten syteen taikka saveen.) Mies totesi siinä meidän odotellessa kuvauksen aikana, että kuitenkin täällä taas ollaan puolentoista vuoden päästä uudelleen, voin kertoa, EI olla!

Didillä kesti tällä kertaa rauhoituksesta toipuminen paaaaljon kauemmin kuin viimeksi ja oli sydäntä särkevää kuunnella sen vaikerointia mitä se harrasti parin tunnin ajan (ei onneksi yhtä kyytiä!). Onneksi tosiaan olen lomalla, joten pystyin hyvillä mielin valvomaan Didi sylissä niin kauan kuin oli tarvis.


Onneksi seuraavana päivänä Didi oli jo oma itsensä ja päästiinkin treffailemaan Jassun, Annan ja Hetan kanssa. Annalle on todennäköisesti loppukesästä tulossa tolleri, joten hän pääsi tutustumaan Didiin ja kyselemään mitä mieleen juolahti. Heta oli kasvanut ihan hurjasti, se on melkein 10cm Didiä korkeampi, mutta alistui kyllä heti tuolle pikku prinsessalle joka oli taas niin olevinaan :D
Pari tuntia hurahti ihan siivillä ja tolleriporukka saa kyllä hyvää vahvistusta Annasta ja tulevasta punaturkista! :)


Treffien jälkeen menin kotiin vielä pakkailemaan tavaroita, sillä olin päättänyt suunnata maaseudun rauhaan ja puoli kahdeksan aikoihin oltiinkin jo rauhan tyyssijassa. Voi tollon onnea kun saa vapaana olla ja möyriä nurmikossa, vetää spurtteja ja leikkiä maalaistalon vahtikoiraa (ei meinaan paljoa ole vahdittavaa, pystyy nössömpikin olla vakuuttava). Ja tänään aamu aloitettiinkin aamusaunalla, luksusta sanon minä! Ja kaikkein parasta tässä on se että parin tunnin sisään saadaan Hennasta ja Niilosta seuraa, huippua! :)

Aamusaunassa


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti