Sivut

torstai 9. lokakuuta 2014

Terve vai ei?

Niin kuin jo viimeksi mainitsin, Didi oli viimein kauan odotetuissa lonkkakuvissa. Tulokset olivat alustavasti loistavat! Lonkat: A/A Kyynärät: 0/0 ja silmät OK. Olin NIIIIN helpottunut. Se on terve! Luojan kiitos, se on terve! 

1,5 viikkoa tämän jälkeen tuli virallinen lausunto kennelliitolta sähköpostiin. Pulssi kiihtyi hieman kun avasin sähköpostin ja latasin tiedoston. Selasin viestiä alas päin ja siinä se luki.
Lonkat: vasen C oikea B. Kyynärät oli 0/0. Mutta että vasen lonkka C! Olin tyrmistynyt. En oikein kyennyt ajattelemaan mitään. Tarkistin viestistä että oliko nämä tosiaan Didin tulokset, kyllä oli.

Samalla hetkellä Didi kipittikin keittiöstä lelu suussa ja jäi tuijottamaan minua sen kanssa. Katsahdin tyttöstä ja rupesin itkemään. Olin pienoisessa shokissa. Täydellinen pikku punaturkkini, eikö se olekaan terve? 

Hetken keräilin itseäni ja soitinkin kasvattajalle. Hirveästi en enää tuosta puhelusta muista sillä olin edelleen "pienessä" järkytysolotilassa. Sanoin kuitenkin selvittäväni asian, jotta saadaan varmuus mikä tässä nyt mättää. 


Kuvautin Didin hyvin arvostetulla eläinlääkärillä, joka on myös Didin sukulaisia kuvannut. Luotin siis hänen ammattitaitoon ja luotan edelleen. Soitin kennelliitton, eläinlääkäriasemalle ja kaikki tuntui kovin epäselvältä. Kuka nyt sitten tietää ja mitä. Keneltä saan vastauksia asiaan. Viikonlopun yli oltiinkin ilman yhtäkään soittoa, kunnes taas maanantaina otin yhteyttä. Kennelliitosta ohjeistettiin (hyvin epäystävällisesti..) soittamaan siihen ja siihen numeroon josta saan vastauksia.

Keskiviikkona siis jälleen puhelin kauniiseen käteen ja soittelemaan. Soitin kennelliiton lausunnon antaneelle eläinlääkärille, joka kertoi tämän vasemman lonkan olevan C, koska se on liian avoin(?). Kysyin onko se sellainen vika mikä voi korjaantua ajan kanssa vai ns. synnynnäinen vika. Hän totesi että on mahdollista että se tiivistyy jolloin se on B. Ja totesi vielä että se on nyt jo todella lähellä B:tä, rajatapaus. 

Tämän jälkeen soitin eläinlääkäriasemalle, jossa oltiin käyty kuvauttamassa. Jätin soittopyynnön kuvanneelle eläinlääkärille ja soitto tulikin 40 minuutin päästä. Hän oli katsonut kuvan uudestaan ja totesi antaneensa ehkä liian optimistisen arvion, B:n hän voi tuosta vasemmasta lonkasta allekirjoittaa, mutta C:tä ei. Kerroin miksi kennelliitossa lonkka oli arvioitu C:ksi ja hän totesi lonkkamaljan olevan tosiaan aavistuksen matala, MUTTA nivelrako oli nätti ja siisti. B siis hänen mielestä, ei missään nimessä C, vaikka miten kuvaa katsoisi.

Itselleni tämä oli suuri helpotus. Valituksenhan tuosta lausunnosta voisi tehdä, jonka jälkeen se menisi Pohjoismaisen kennelunionin röntgenpaneeliin. Mutta koska paneelin päätös on lopullinen, en tiedä haluanko viedä asiaa vielä sinne asti. Sen jälkeen ei auta vaikka kuvauttaisikin lonkat uudelleen ja tulos olisi jokin muu. PKU:n lausunto on ja pysyy.

Tässäpä ajatuksia kerrakseen. Voitte vaan kuvitella miten pää onkaan pyörällä. Mitään en toivo niin paljon kuin että Didillä olisi kaikki hyvin, on se niin mahdottoman rakas ♥


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti