Sivut

sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Tollerileiri 2013

Antoisa viikonloppu takanapäin! Otsikosta voikin päätellä että olimme Tollerileirillä Himoksella.
Leirille saavuttiin perjantaina noin 17:40 ja vaikka olin varannut matkaan hyvin aikaa meni aika tiukille että ehdin taippariryhmän luennolle. Meno matkan ajokeli + älytön ruuhka tekivät matkanteosta aika tuskaisen.

Luento kesti n. tunnin ja siellä meidät jaettiin myös ryhmiin. Meidän ryhmän kouluttajana toimi Katja Koliini ja samassa poppoossa oli mukana Didin sisko Stella. Ryhmässämme oli yhteensä6 koirakkoa. 3 urosta (Urpo, Hippu ja Zorro) sekä 3 narttua (Didi, Stella sekä pikku Stella).

Käytiin illalla myös hieman kurkkimassa Didin kanssa paikkoja, koirien uittopaikallakin käytiin ja sinne sattuikin tulemaan Didin sisko Stella ja niiden isän veli Nappi samaan aikaan. Näiden lisäksi paikalla oli vielä yksi nuori narttu ja oli muuten kovat vauhdit kun nämä spurttailivat pitkin rantaa!


samalla käytiin vähän kahlailemassa

Lauantai aamuna oli ensimmäinen koulutus, aiheena hakuruutu. Aloitettiin niin että jokainen koira tuli yksitellen ja suoritti perusnoudon, jotta kouluttajamme saisi paremman kuvan koirasta ja miten haku kannattaisi suorittaa (dameilla vai riistalla, taipparikokoisena vai pienempänä)
Itse olen Didin kanssa harjoitellut vain yhden damin noutoa ja välillä piilotellut sitä, kuitenkaan varsinaista hakuruutua ei oltu treenattu, jote hieman jännitti kuinka se mahtaisi sujua.

Perusnoudon Didi suoritti normaalia aremmin (täysin ymmärrettävää tilanteen huomioon ottaen, uusi paikka, uudet ihmiset ja koirat sekä paljon vieraita hajuja). Ollaan harjoiteltu vain kasvattajalta saadulla pentudamilla, joten Didi hetken mietti mitä sen kannattaisi damilla tehdä, toi kuitenkin hetken pohdiskeltuaan. 

Perusnoudon jälkeen pääsi myös tutustumaan riistaan (varikseen). Didi oli todella epäluuloinen ja ei varsinaista mielenkiintoa ensialkuun osoittanut, kävi nuuhkaisemassa ja perääntyi. Pienen rohkaisun jälkeen kuitenkin innostui hieman nykimään siivestä leikin ohella. Jätettiin tähän, sillä seuraavana päivänä keskityttäisiin paremmin riistankäsittelyyn.

Tämä kuva otettu myöhemmin illalla kun Didi tutki terassillamme ollutta lokkia


Kun kaikki olivat tehneet perusnoudon, siirryttiin harjoittelemaan hakuruutua. Ensimmäinen koirakko teki taipparikokeen omaisen haun, jonka jälkeen Didi pääsi harjoittelemaan 10-20m hakua. Lähti alkuun tosi varovaisesti sipsuttelemaan, kuitenkin hyvin nenää käyttäen. Haki aika nopeasti ensimmäisen damin ja lähti pienen motivoinnin jälkeen hakemaan seuraavaa jo hieman reippaammin. Pienen yllätyksen se myös koki kun aivan sen vierestä pyrähti lintu lentoon, jota me ihmiset kummastelimme kun ei ollut aiemmin poistunut paikalta, toipui tästä kuitenkin nopeasti vaikka itse pelkäsin sen menevän lukkoon. Toi toisenkin damin, jonka jälkeen lähdettiin vielä hakemaan kolmatta. Tässä meni hieman enemmän aikaa (suorituksen aikana seuraava koira liittyi joukkoon, mikä luultavasti hieman häiritsi häiriöherkkää lapsukaista ja olisi tahtonut mennä ottaman selvää tästä tulokkaasta.) Siirryin itse hieman syvemmälle lähettämään Didin, jolloin rupesi taas homma toimimaan. Kokonaisuudessa olin jopa hieman positiivisesti yllättynyt kuinka hyvin se toimi niinkin erilaisessa tehtävässä mitä ollaan kotona harjoiteltu sekä uudesta paikasta huolimatta.

Tuli myös korkattua meidän oman isompi dami käyttöön


Myöhemmässä koulutuksessa aiheena oli vesinouto. Harjoittelimme suolammella mikä ei ehkä ollut se paras paikka opettelun kannalta, suolampi oli todella upottavaa ja syveni oikeastaan ennen kuin koko koira edes oli  kunnolla vedessä. Toisaalta, sinne jos koiran saisi niin ei varmasti tulisi helpommilla rannoilla ongelmia. 

Didin veteen meno oli aika tyypillinen, ensin se ravaili vesirajan läheisyydessä, jonka jälkeen se yritti mennä veteen, mutta koska upotti tosiaan aika äkisti perääntyi nopeasti. Haki yhden ihan lähistöltä, toista hakiessaan joutui ottamaan räpiköinti askeleen. Tämän jälkeen pidettiin pieni paussi meidän osalta. Kaksi koirakkoa meni ennen meidän seuraavaa suorituskertaa ja voi sitä Didin piippailua... Ei meinannut millään pysyä karvoissaan kun kaverit hoitivat hommaa. Uudestaan mentäessä oli suoritus aika samanlainen, mutta damin saadakseen joutui nyt uimaan muutaman askeleen. Hetki meni ennen kuin uskaltautui, mutta damin haettuaan sai hurrrjasti kehuja. Taitava ja rohkea pentu oli!

Vesinoudon jälkeen tehtiin vielä kaksi helpompaa harjoitusta kuivalla maalla. Laitettiin koirat riiviin ja jokainen vei omalle koiralleen damin pienen hiekkatien toiselle puolelle ja jokainen vuorollaan haki damin. Toisena harjoituksena oli perus luoksetulo. Jätetiin koirat koirajonon alkuun, ohjaaja käveli loppuun ja kutsui koiran luokse.

Käytiin illalla vielä pulahtamassa koiranuittopaikalla, jotta pääsisi vielä ns. helppoon rantaan uiskentelmaan ja tuohan porhalti menemmään hirmuista vauhtia pitkin poikin niin että jopa itse sain pelätä tuleeko se sieltä ollenkaan enää rantaan.

Didin tyylikkäät liivit, pysyypä ainakin helpommin pinnalla!

Polskii, polskii

pakollinen välimöyriminen


todistusaineistoa Didin ekasta uimiseksi luettavaksi kerraksi (vaikka mukaan mahtuu hieman tuttua räpiköimistä)



Didi oli mukana seurailemassa iltaohjelmaa, vaikkakin se keskittyi lähinnä möyrimiseen nurmikolla

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sunnuntai aamuna oli viimeisen koulutustuokion vuoro. Aiheenamme oli tuolloin riistan käsittely.
Itseäni jännitti aika paljon edellisen päivän variksen tutkailun johdosta, Didi kun ei siitä niin innostunut.. Otin Didin heti alkuun mukaan koulutuspaikalle, mikä oli aika huono idea. Didi oli todella levoton eikä oikein ottanut mitään kuuleviin korviinsa ja Urpon suorittaessa nostoharjoituksia, piippaili jatkvasti, joten päätin viedä sen autoon rauhoittumaan. Tämä käytös luultavasti johtui väsymyksestä edellispäivän jutuista, ja aiheutti oman jännitykseni pahenemista, mitä jos se ei kiinnostuisi ollenkaan riistasta? Entä jos se vaa haahuilisi eikä keskittyisi pätkän vertaa?

Tämä huoli oli onneksi turha silla Didi yllätti taas! Didi oli viimeisenä vuorossa eli oli saanut hyvän tovin rauhoittua autossa kun hain sen. Näytin vuoroa odotellessa ensin sille pupua ja tyttö oli aivan innoissaan tästä! Ensimmäisellä heitolla jo syöksyi pupun luo ja nosti sen parin nuuhakaisun jälkeen ja kiikutti ylpeänä minun lähistölle. Toi pari kertaa pupun, jonka jälkeen tutustuttiin varikseen. Sen kanssa sujui melkein yhtä mallikkaasti, ensimmäisellä kerralla kävi variksen luona ja yritti etsiä otetta, muttei oikein keksinyt mistä napata. Kävin vähän heiluttelemassa varista ja heitin sen vähän matkan päähän jolloin tyttö sen jo nostikin sieltä ja kiikutti luokseni. Lokin kanssa tuli eniten hankaluuksia noston kanssa, Didillä meni jonkun aikaa pähkäillä mistä se sen oikein nostaisi ja n. 5 heittokerrasta 2 kertaa toi minulle.



Taitava pentu hommissa!
näistä kuvista iso kiitos Eevalle :)

Kun meidän vuoro alkoi, aloitettii variksesta. Nouti heitosta hyvin, jonka jälkeen kokeiltiin mitä tapahtuu jos viedäänkin rauhallisesti vähän matkan päähän. Tarkkaavaisena tyttö odotti ja katseli, Hae-käskyn jälkeen ampaisi variksen luo ja kiikutti sen suoraan käteen! Pupun kanssa sujui myös hyvin. Lokkia ei enää tässä vaiheessa tyttö jaksanut nostaa, oli jo ylittänyt itsensä ja kerroinkin kouluttajalle sen hieman aiemmin niitäkin kantaneen joten jätettiin homma siltä osin ettei kokonaan uuvahda.

Didi tarkkailee tilannetta


Viimeisenä oli vuorossa vielä jälki. Tätä ei olla harjoiteltu (kerran tein sille 2m pituisen namijonon, jota en menisi laskemaan sillä Didi ei ihan hiffannut ideaa kunhan noukki nameja..), mutta uskoin Didin suoriutuvan tästä olosuhteisiin nähden hyvin.

Didi sai tehdä jäljen pupulla. Jälki tehtiin polulle, joka lähti rinteen sivusta (Didi joutuisi siis jäljestämään ja nostamaan pupun ilman näköyhteyttä minuun). Didi lähti ihan hyvin jäljelle, loppu osaa en nähnyt, mutta kouluttaja kertoi sen edenneen ihan hyvin kunnes n. 5m ennen pupua oli sille iskenyt pieni jännitys (ilmeisesti polun toisessa päässä oli ollut jotain ihmisiä mitä Didi oli mm. kummastellut), kouluttajan pienellä rohkaisulla oli kuitenkin hajun saadessaan lähtenyt innokkaasti sekä nostanut pupun heti sen löydettyään ja tämän jälkeen pinkonut täysillä minun luokseni esittelemään saalista.

Ryhmäpotretti (kaikken ohjaajien katseet tiukasti koirissa..) :D


Täytyy sanoa että kyllä tuo pikku pirpana vaan osaa yllättää, eikä siskokaan pärjännyt yhtään huonommin, kyllä Moonstone-pentue on nyt näyttänyt kyntensä (tai siis viettinsä).
Kouluttajakin totesi olleensa yllättynyt kuinka hyvin nämä pentusiskokset toimivat :) Ja omistajana täytyy huokaista hepotuksesta, kai minä olen jotain tehnyt oikein vaikka ensimmäinen tolleri (tai ylipäätään oma koira) kyseessä onkin. Leiri oli loistava ja eiköhän sinne ensivuonnakin mennä sekä suuri kiitos loistavalle kouluttajalle Katjalle!

Didin ja Stellan painihetkestä treenien jälkeen löytyy video sekä kuvia täältä.
Pahoittelen näin pitkää tekstiä, alkuperäinen suunnitelma oli päivitellä suoraan Himokselta (joka koulutuksesta tai päivästä erikseen), mutten saanut nettitikkuani toimimaan, joten ne tulevat nyt yhtenä pläjäyksenä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti