Sivut

tiistai 7. toukokuuta 2013

Pohdiskeluja ja tilanteen päivittelyä

Olen huomannut pienen ongelman tämän blogin kanssa, aina touhutessani Didin kanssa tulee sellainen ilmiö ''hei! tästähän mä voin kirjoittaa sinne blogiin'' ja kuitenkin se jää aina tekemättä. Lähinnä kiireen takia tai ajattelen asian olevan niin pieni ja lyhyt juttu, etten siitä sitten mitään kirjoitakkaan. Myös kuvien puute on välillä ollut syy miksi en ole kirjoittanut.. noh, tekosyitä tekosyitä.. 

Nyt olen päättänyt ottaa itseäni niskasta kiinni ja varmaan jatkossa tuleekin hieman lyhykäisempiä, joidenkin mielestä varmastikin turhan päiväisiä juttuja, mutta loppujen lopuksi itselleni mainitsemisen arvoisia asioita koirani kanssa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tässäpä siis vähän kuulumisia kotosalta.
Ollaan käyty Didin kanssa ahkerasti metsälenkeillä ja tämä tyttöhän on joka kerta aivan innoissaan asiasta!
Niin koira kuin minäkin tykätään enempi metsässä jolkottelusta ilman hihnaa. Minua ei ole koskaan jännittänyt pitää Didiä vapaana, luotan siihen ehkä liiankin paljon, tosin kertaakaan Didi ei ole luottamustani pettänyt, joten näillä mennään.


Hihnassa kulkemista ollaan kuitenkin yritetty harjoitella, vaikkei se kummankaan lempijuttuihin kuulu, kuitenkin myöhempää elämää ajatellen välttämätöntähän se on.
Hihnassa kulkemisen kanssa ei varsinaisesti mitään suurta ongelmaa ole koskaan ollutkaa, mutta nyt olen halunnut alkaa työstää sitä vielä parempaan suuntaan. Didi ei siis koskaan vedä hullun lailla, pyritään kuitenkin nyt siihen, että kuljetaan rinta rinnan.

Suurimpia ongelmia on muiden koirien tai pelottavien asioiden ohittaminen.
Koirien kohdalla Didi muuttuu ihan hyrräksi, ensin lähtee peruuttamaan ja kun pidän hihnaa sen verran lyhyellä, että joutuu olemaan lähellä rupeaa hyörimään ja pomppimaan ympyrää. Pyrin hakemaan kontaktia, mutta yleensä Didi vain kyttäilee toista koiraa ja pyrkii kauemmas tilanteesta ja murahtelee mennessään.

Aina ei näin onneksi käy, mutta sanotaanko 2/3 on tällaisia hyrräily tapauksia. Kerran vastaamme tuli kaksi koiraa miehen kanssa (toinen oli iso ja toinen pieni koira) tällöin sain Didin pysymään tosi hyvin kontaktissa ja ohitustilanne meni ihan hyvin. Mieskin kehaisi kuinka hienosti pikku tolleri osasikaan mennä! eli ei me ihan toivottomia olla, treeniä vaan!

Kontaktin pysyminen on yksi onglemista lenkillä, Didi kyllä pysyy hyvin lähellä, mutta on sen verran utelias ja välillä epäileväinen, että kesken kontaktin saattaa ruveta vilkuilemaan ympärilleen. Ei siis ole tiiviissä kontaktissa.
Tätä ollaan joka lenkillä treenattu, mutta en oikein tiedä kuinka saisin sitä parannettua. Joka kerta kun pyydän kontaktia se yleensä sitä tarjoaa, mutta se katoa samantien jos jotain jännää tapahtuu taustalla.

Joka kerta kun eteisen väliovi aukeaa sinkoaa tämä tyttö sinne
häntähän ei muuten jätetä, hän tulee mukaan!

Ilmoitin Didin n. kuukausi takaperin Lahden epävirallisiin pentunäyttelyihin 19.5 ja nyt täytyy itseäni moittia sen verran ettei olla harjoiteltu sinne ollenkaan, voi minua! Noh, torstaina on mätsärit joihin olen Didin ennakkoon ilmoittanut, joten sinne mennään!
Tällaista pientä päivitystä siis meidän arjesta tällä hetkellä ja yritän nyt ruveta aktiivisemmaksi höpöttelijäksi (tai siis kirjoittajaksi), joten piakkoin taas palaillaan asiaan! :)

~ 5,5 kk
11,1 kg , 41 cm

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti